torstai 8. tammikuuta 2015

Perhekuvaus studiossa


Viime vuoden lopulla kuvasin paljon perheitä studiollani. Tässä vähän koostetta muutamasta kuvauksesta, jotta näette miten erilaista kuvaa saadaan eri taustoilla, valoilla, rekvisiitoilla - ja ihmisillä :) Perhekuvauksessa kuvausaikaa on puolitoista tuntia ja tässä ajassa ehdimme kuvata mm. perhepotretin, kuvia lapsista yksin ja yhdessä sisarusten kanssa, yhteiskuvia vanhempien kanssa ja vauvoista vaikkapa suloisia varvaskuvia. Studiollani on monenlaista rekvisiittaa, mutta kuviin voi tuoda myös lasten omia leluja, joilla kuvasta saa vähän henkilökohtaisemman. Ja lemmikkieläimetkin ovat tervetulleita!



Taustan värillä on suuri vaikutus lopputulokseen, kuten tässä tummaa ja vaaleaa vertaillessa huomaa.





Kuvia ottaessa sattuu ja tapahtuu ja niinhän se on, että äidin osa on usein melko vaativa...
Mutta onneksi kaikkea ei tarvitse ottaa aina niin vakavasti :D








Harmaa ja valkoinen kuvaustausta ovat käytetyimmät, mutta jonkin verran kuvaan myös mm. laivastonsinistä, beigeä, pinkkiä ja mustaa taustaa vasten. Nämä kolme kuvaa ovat taustojen testausta ja samalla tuli kuvattua omiakin tyttäriä studiolla. 




Odotuskuvauksissa tumma tausta tuo vauvamahan tehokkaasti esiin ja kun kuvasta vielä poistetaan värit muualta kuin nauhasta niin paljastetaan samalla jotain olennaista. Nauhan voi värittää myös jälkikäteen jos vauvan sukupuoli ei ole kuvaushetkellä tiedossa.



Valkoisten t-paitojen ja farkkujen yhdistelmä toimii aina ja taustaksi niille sopii harmaa.



Mustavalkoinen ja seepiakuva tuovat varvaskuvien yksityiskohdat värillistä paremmin esille.


Vastasyntyneiden kanssa käytän säkkituolia, jonka päälle heitän peiton, taljan tai vaikkapa pienokaisen vanhemman tuoman virkatun perintöviltin.




Kukkataustoja studiolta löytyy pari erilaista ja pääkoriste sekä valkoiset ja vaaleanpunaiset röyhelöpöksyt asustavat kaikki pienet prinsessat 


Puolitoista tuntia kuvaamista on ehdotottomasti pienten lasten kohdalla se ehdoton takaraja.
Näin selkeästi sen kertoo 4 päivän ikäinen!



maanantai 5. tammikuuta 2015

Päivän etelänlomalla Tallinnan Kumussa



Pääsimme sittenkin lomamatkalle koko perheen voimin! Suunnitelmissa oli alunperin viikon etelänloma palmujen alla meren äärellä, mutta aikatauluongelmien vuoksi matkasta ei sitten tullutkaan mitään. Myös vuodenvaihteen hinnat rajoittivat suunnitelmia olennaisesti - viiden hengen lomailu kun ei kovin halpaa ole muutenkaan. Pääsimme siis kuitenkin etelään, meren äärelle ja näimme palmunkin. Myös veljentyttöni sekä äitini puolisoineen lähtivät mukaan. Todellisuudessa matkasimme Kanarian sijaan eteläiseen naapurimaahamme Viroon, talvimyrskyistä merta katselimme huonovointisuuden pakottamina kylmässä lumimyräkässä ja palmukin löytyi taidemuseon kahvilan nurkasta :D Mutta elämys tämä oli silti ja Kumu todellakin vierailun arvoinen!





Kumu on Viron taidemuseon päärakennus. Sen on suunnitellut suomalainen arkkitehti Pekka Vapaavuori ja talo avasi ovensa 2006. Kumuun pääsee Tallinnan keskustasta mm. raitiovaunulla nro 1, jonka reitti kulkee aivan Kadriorgin Puiston viereen. Pysäkiltä oli vielä kävelymatkaa puiston läpi Kumuun ja lumituiskussa harmittelimme ettemme ottaneet taksia laivaterminaalilta. Se olisi kustantanut koko seurueelta kuitenkin vain noin 10 euroa.

Kesällä ratikkamatka kannattaa jo ihan kauniin puiston takia. Puistossa sijaitsee upea barokkityylinen Kadriorgin palatsi, jonka rakennutti Venäjän tsaari Pietari I vuonna 1718. Palatsi on nykyään osa Viron taidemuseota ja siellä on esillä Länsi-Eurooppalaista ja Venäjäläistä taidetta 1500-1900-luvulta. Se on seuraava matkakohteemme kun suuntaamme kesällä Viroon. Myös viereinen itämaista taidetta esittelevä Mikkelimuseo vaikuttaa kiinnostavalta.



Kumuun meidät sai lähtemään 1920-luvun Art Déco-muotia esittelevä näyttely "Kadonneen maailman loistoa". Kyseinen tyylisuuntaus ja 1900-luvun vaihteen Art Nouveau / jugent ovat minulle loputon inspiraation ja mielenkiinnon lähde, joten tämä oli nähtävä. Näyttely on auki enää tammikuun 18. päivään saakka, joten nopeasti paikan päälle jos haluat näyttelyn nähdä.








Taidokkaasti kirjailtuja, melkein 100 vuotta aikaa kestäneitä pukuja oli kiva päästä katsomaan ihan lähietäisyydeltä. Mikä määrä helmiä! Tämä oikeanpuoleinen luomus oli kuin minulle tehty, koruineen kaikkineen. Yksinkertaista ja ajattoman kaunista.


Viron taide oli minulle ennestään täysin tuntematon alue. Kumussa siitä sai hyvän yleiskatsauksen, koska teokset ovat esillä selkeästi aikakausittain. Arvatenkin suosikkimaalaukseni sijoittuivat 1900-luvun alkupuolelle, kuten nämä Konrad Mägin teokset.




Mieleni tekee selkeästi välimerellisiin maisemiin :)



Kumussa näyttelitilaa on käytetty oivaltavasti ja mm. tämä patsashuone oli todella hieno. Olen nähnyt patsaita ja niiden päitä eläessäni melkoiset määrät, mutta mikä mahtava idea laittaa päät riveihin katseen korkeudelle ja loput valtavalle seinälle! Kokemusta täydensi vielä puheensorina.



Ja täytyihän sitä päästä vähän itsekin taiteilemaan :)





Kumun kahvilasta löytyi unelmanomaisia leivoksia, joista en ehtinyt saada edes kuvaa kun ne jo olivat kadonneet! Nuorempi tytär samaistui hymyleivoksiin ja me muut nautimme mm. kinuskituulihatuista ja marenkia/kermaleivoksista, joissa oli mustaviinimarjoja. Hinnat olivat todella kohtuulliset, joten leivoksia meni tosiaan muutama :D


Matkasimme takaisin Helsinkiin TallinkSiljan M/S Starilla, jolla matka kestää vain 2 tuntia. Merenkäynti oli onneksi vähän rauhoittunut aamupäivästä, joten buffeepöydän antimetkin maistuivat. Oli hyvä idea varata buffet tulomatkalle, koska saimme ruokailla rauhallisessa ravintolassa koko tulomatkan. Muualla laivalla oli käytävät täynnä matkustajia, eikä missään vapaita istumapaikkoja.




Ensi kesänä uudestaan!